Produced by Tapio Riikonen
Kertomus
Kirj.
Ranskankiel. suom. Timo Tuura
Kirjallisia pikkuhelmiä XXV.
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto,1910.
O. Y. Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
George Sand.
George Sand, eli kuten hänen tyttönimensä kuului Amantine LucileAurore Dupin, syntyi Pariisissa 1804. Hänen vanhempansa olivatluutnantti Dupin, kuuluisan sotapäällikön Moritz Saksilaisenjälkeläinen ja eräs rahvaannainen, Sophie Delaborde. Isän puolelta perikirjailijatar kirjailijalahjansa ja yltiöpäisyytensä, äidinpuolelta"rahvaan vaistoja". Suurimman osan nuoruuttaan vietti George SandBerrissa Nohantin maatilalla isoäitinsä hoivissa, joka vallasnainenlämpimästi ihaili valistusajan filosofisia ja uskonnollisiamielipiteitä. Niinpä nuori tyttö kasvoikin kaikessa mahdollisessavapaudessa, viettäen suurimman osan ajastaan retkeilyillä metsissä jatakamailla. Mitään varsinaista opetusta ei hän saanut, paitsi mitäsilloin tällöin luki latinaa ja luonnonhistoriaa. Chateaubriandin"Atala" ja Bernardin de Saint-Pierren "Paul et Virginie" olivat hänenlempikirjojaan. — 1817 hänet pantiin "Couvent des augustinesanglaises"-nimiseen luostarikouluun Pariisissa. Täällä valtasi hänetjonkun ajan kuluttua haaveellinen uskonnollisuus, päättipä hän ruvetanunnaksikin. Tuumasta olisikin ehkä tullut tosi, ellei isoäiti, jokapelkäsi pojantyttärensä sielunterveyttä, olisi 1820 palauttanut häntäNohantiin. Ja nyt kuluivat tulevan kirjailijattaren päivät entiseentapaan: hän samoili metsissä, luki mitä käsiin sattui ja lyöttäytyijälleen seudun nuorison pariin, kunnes 1822 meni naimisiin berrilaisenmaatilanomistajan, herra Dudevantin kanssa.
Yhdeksän vuotta kestänyt avioliitto ei ollut onnellisimpia — siksiolivat aviopuolisoiden sielunlahjat ja taipumukset liian erilaiset.Heillä oli kaksi lasta. Lopulta kävi yhdyselämä nuorelle rouvalle niinsietämättömäksi, että hän jätti miehensä ja lähti Pariisiin aikoenelättää itsensä kirjailulla. Tämä tapahtui 1831.
Avustettuaan jonkun aikaa "Figaro"-lehteä rupesi alkava kirjailijatarJules Sandeaun kirjalliseksi yhtiökumppaniksi. Heidän yhteistyönsätulos oli romaani "Rose et Blanche", mikä ei kuitenkaan herättänyterikoisempaa huomiota. Paljon suuremman menestyksen saavutti hänenyksin kirjoittamansa "Indiana", joka ensi kerran teki tunnetuksi hänenkirjailijanimensä George Sand. Seuraavat romaanit olivat "Valentine" ja"Lélia". Viimemainittu on tunnusmerkillisin hänen silloisellekumouksellisuudelleen. Hän kirjoitti sen murtuneena, uskonnollisten javaltiollisten seikkojen herpaisemana. Se on hurja ylistyslaulu,intohimoinen hätähuuto suusta naisen, jonka tunteita on syvästiloukattu ja joka maailmassa näkee vain tylyyttä ja jumalattomuutta. —1833-34 oleskeli George Sand Italiassa Alfred de Mussetin seurassa,joka vaikutti kehittävästi etenkin hänen muotoaistiinsa — tästä lähinalkoi George Sand panna enemmän huolta tekotapaan, jonka hänensimäisissä teoksissaan oli tarkoitusperäisyyden rinnallalaiminlyönyt. Suhde särkyi pian jättäen syvät, häviämättömät jäljetkumpaiseenkin asianomaiseen. Teoksessaan "Elle et lui" kuvailee GeorgeSand tätä suhdetta. Vaikutelmiaan etelän mailta hän kertoo kirjoissaan"Jaques" (1834), "André" (1835), "Léone Léoni" (samana vuonna), "Simon"(1836) ja "Lettres d'un voyageur" (1837). — 1835 hän tutustuiasianajaja Micheliin, joka vaikutti häneen sosialistiseen suuntaan.Teoksessa "Mauprat" (1837) on Michelin vaikutus havaittavissa ja