Produced by Tapio Riikonen

SKANDINAVIASTA

Novelli-kirja

Suomenteli Aatto S. [Aatto Suppanen]

Porvoossa 1885.
Werner Söderström, kustantaja.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,
Helsingissä 1885.

SISÄLLYS:

Björnstjerne Björnson.

  Isä
  Kotkanpesä
  Uskollisuus

Jonas Lie.

Nordfjordin hevonen

A. L. Kielland.

Rakkaus ja viattomuus

L. Dilling.

  Kesäksi maalle
  Kildenbauerin leski
  Puhdas lippu
  Kumpikin puolellansa väliaitaa

Holger Drachmann.

Kirkon laiva

J. P. Jakobsen.

Mogens

Henrik Pontoppidan

  Rakkausjuttu
  Kalastuskylä

A. Strindberg.

  Paavo ja Petter
  Herra Pentin vaimo

C. J. L. Almqvist.

Grimstahamin uutistalo

Rouva A. Ch. Edgren.

Lääkärin vaimo

Matilda Roos.

  Katsaus pohjemmalle
  Hulluinhuone
  Burströmiläisten juttu

LUKIJALLE.

Kieltämättä esimerkki paljon vaikuttaa, olkoonpa se hyvä tai paha jatulkoonpa se ihmisen huomioon millä tavalla hyvänsä. Esimerkki, s.o.kaikki ulkoapäin tulevat vaikutukset, ne ne oikeastaan ovat tehneet jatekevät jokaisen ihmisen siksi, kuin hän on. Sillä vaikkapa lieneeomaakin taipumusta jonnekin päin, niin esimerkki se sitäkin vahvistaatai heikontaa; ja mitä useammin joku, varsinkin paha, esimerkki tuleehuomioon sitä jokapäiväisemmäksi, tavallisemmaksi se käy, s.o. imeytyyhuomaajaan itseensäkin, sulaa hänen olemukseensa, tulee tottumukseksi.

Niinpä novellitkin ovat lukijalle tuommoisia ulkoapäin tuleviavaikutuksia, vieläpä hyvin voimakkaita. Jos novellinkirjoittaja paneekertomukseensa minkälaatuisia huonoja esimerkkejä hyvänsä, on hänpahantekijä, sillä hän yhdessä samanlaisten virkaveljiensä kanssa tekeelukijalle sen huonouden tottumukseksi, tylsyttää hänessä senvastaistahyvää. Kirjailijan edesvastaus on siis hyvin suuri.

Tältä kannalta olen näitä novelleja valitessani arvostellut jasuomennellessani vähin karsinut. Karsimista minulle älköön viaksiluettako, koska sillä olen hyvää tarkoittanut. Kirjallishistorialliseksikokoelmaksi tämä Novelli-kirja ei muutenkaan sovellu vaillinaisuutensatähden, eikä myöskään tähän otettujen eri kirjailijainluonteenkuvaukseksi, sillä sitä en ole lainkaan tarkoittanut, vaanyksinomaan viatonta, ehkäpä samalla hiukan hyödyttävääkin lukemista.

Suomentaja.

BJÖRNSTJERNE BJÖRNSON.

Isä. — Kotkanpesä. — Uskollisuus.

ISÄ.

Se mies, josta tässä kerrotaan, oli seurakuntansa mahtavinisotilallinen: Tord Harjula. Hän seisoi eräänä päivänä pappilanvirkahuoneessa suorana ja vakavana.

"Minulle syntyi poika", sanoi hän, "ja tahtoisin saada sen kastetuksi."

"Mikä pannaan nimeksi?"

"Finni, isäni mukaan."

"Ja kummit?"

Ne lueteltiin, ja olivat ne seudun etevimpiä miehiä ja vaimoja isänsuvusta.

...