E-text prepared by Jari Koivisto
Vienan Karjalan tapoja ja uskomuksia
Kirj.
Porvoossa,Werner Söderström Osakeyhtiö,1924.
Alkusanat.
Syntymä ja lapsuus.
1. "Pesemiset".
2. Sukupuolien väliset suhteet.
3. Sikiäminen.
4. Raskauden aika.
5. Synnytys.
6. Lapsivuode.
7. Lapsen ensi hoito.
8. Synnytyksen jälkiaika.
9. Vakka, kätkyt.
10. Nimenanto.
11. Lapsuus.
Kuolema.
1. Taudeista.
2. Hengenlähtö ja haudalle laitto.
3. Arkkuunpano.
4. Ruumiin kotonaoloaika.
5. Varautuminen vainajaa vastaan.
6. Hautaansaatto.
7. Haudalta paluu.
8. Maahanpaniaiset.
9. Muistoateriat ja muistinpäivät.
10. Muita merkkipäiviä.
11. Vainajan sureminen.
12. Kalmisto.
13. Tuonela ja vainajat.
Loppusanat.
Alkusanat.
Seuraavan esityksen ainekset on, prof. U.T. Sireliuksenkysymyssarjaa "Syntymään, lapsuuteen ja kuolemaan liittyvät tavatja uskomukset" ohjeena käyttäen, kirjoitettu muistiin osittainv. 1915 Vienan-Karjalaan tehdyllä matkalla, etupäässä kuitenkinSuomessa vienankarjalaiselta vaimolta Anni Lehtosella. Tämä n.50-vuotias, Vuonnisesta kotoisin oleva köyhä leskivaimo kävitakavuosina useina talvina Oulussa työansioilla, suurilukuiselleperheelleen elatusta hankkimassa. Sattumalta kohtasi kirjoittaja hänetja sai pakinoilleen, ja kohta kävi ilmi, että tuolla juuri ensipäiväänsä oudossa kaupungissa harhailevalla kaukaisen Karjalan arallaeläjällä oli yhtä ja toista tallelle otettavaa. Pian selvisi, että AnniLehtonen oli harvinaisen laajatietoinen ja älykäs kansanrunoudentaitaja ja kaikenlaisen kansantietouden muistaja. Hän onkinVienan-Karjalan suurten runolaulajain jälkeläisiä, vuonnislaisenOntrei Malisen pojan tyttärentytär ja isän puolelta Homasen Ohvonvaimon Matrjon sekä lonkkalaisen Martiska Karjalaisen sukua. Eikähän ole vain verijälkeläinen, hän on myös mainioiden taattojensa jamaamojensa oikea runoperillinen. Helposti häneltä herahtaa runo, mitälaatua tahansa: kertovaa, laulurunoutta ja loitsua, sananlaskuja,sananparsia ja arvoituksia, satuja, tarinoita ja taikatemppuja. Jaitkuvirsiä hän voi vaivatta lasketella vaikka päiväkausin.Hyvämuistisena hän on jo pienestä pitäen sekä äidiltään OkahvieMaliselta (Bogdanov), entiseltä itkuvirsien laulajalta, että moniltamuilta Vuonnisen ja naapurikylien tietäjiltä ja laulajilta (MironainMakarielta, Joakon naiselta y.m.) oppimansa virret ja taidottallettanut. Samoin koko korpikunnan vanhat tavat ja uskomukset ovatAnnilla aivan verissä.
Mainittakoon, että Anni Lehtonen on kirjoittajalle sanellut n. 10,000sananlaskua ja sananpartta, laulanut yli 200 itkuvirttä, useitakymmeniä vanhoja runoja, sanellut yli 100 loitsua, kertonut kymmeniäsatuja ja tarinoita, satoja taikoja, joukon arvoituksia, häätapojaitkuineen ja runoineen sekä suuren määrän muita kansantapoja jauskomuksia.
Koko sinä aikana, jona naisilla on kuukautiset, "peshömiset", on heidänvarsin varoen elettävä, olkootpa he naimattomia tyttäriä tai naitujavaimoja. Muun rahvaan seurassa he kyllä liikkuvat kuten ainakin,eivätkä tee ruokajärjestykseensäkään muutoksia, paitsi että juovatteetä ja ka